Korkeahaltiat
G.E.N Wiki
Korkeahaltiat eli heikäläisittäin quel’dorei (‘korkeasyntyinen kansa’) on azerothilainen pääosin Liittoumaan kuuluva kauan sitten yöhaltioista irtaantunut haltialahko, joka asui alun perin Itäisten valtakuntien pohjoisosassa, valtakunta Quel’Thalasissa (‘korkeasyntyisten koti’). Alun perin korkeahaltioiden esivanhemmat karkotettiin yöhaltioiden kotiseuduilta näiden magiakokeiluista aiheutuneen Palavan Legioonan ensimmäisen invaasion vuoksi (katso Warcraftin historia).
Sisällysluettelo |
Magiariippuvuus
Kaikki korkea- ja verihaltiat kärsivät synnynnäisesti magiariippuvuudesta. Korkeahaltiat ovatkin teknisesti samaa sukua kuin verihaltiat, mutta eroavat siinä suhteessa, etteivät he pyri etsimään magianlähteitä magiannälkäänsä tukahduttaakseen, vaan pyrkivät hallitsemaan sitä mm. meditaation avulla. Tunnin meditaatio päivässä riittää pitämään tavallisen korkeahaltian magiahimon kurissa. On myös havaittu, että yöhaltioiden kuukaivot (moonwell) lievittävät addiktion oireita.
Verihaltiat
Pääartikkeli: Verihaltiat
Korkeahaltioista erosi edelleen Quel'Thalasin tuhon jälkeen verihaltioiden lahko, joka poikkeaa korkeahaltioista jonkin verran (katso pääartikkeli). Verihaltioita on nykyään paljon enemmän kuin korkeahaltioita (9:1), minkä vuoksi korkeahaltiat on nykyään karkotettu Quel’Thalasista. Korkehaltiat toimivat pääasiassa nykyään Liittouman puolella, vaikka verihaltiat ovatkin liittoutuneet Lauman kanssa.
Ulkonäkö
Pituudeltaan korkeahaltiat hieman (ei kovinkaan paljon) ihmisiä pidempiä, pitkä- ja suippokorvaisia, sinisilmäisiä ja vaaleaihoisia. Hiusten väri vaihtelee mustasta punaisen ja ruskean kautta platinanvalkeaan, kuten verihaltioillakin. Korkeahaltiat ja verihaltiat on mahdollista erottaa silmien värin perusteella (korkeahaltioilla siniset ja verihaltioilla vihreät, väriero johtuu verihaltioiden käyttämästä demonisesta magiasta), mutta periaatteessa kumpikin rotu voi esittää toista melko helposti.
Uskonto
Korkeahaltiat uskovat ihmisten ja verihaltioiden tavoin Valon oppiin.
