Goblin Explosives Network

G.E.N Wiki

Kil'jaeden Pettäjä (eng. Deceiver) on voimakas eredardemoniherra ja Palavan Legioonan tämänhetkinen johtaja. Hänet valittiin 25.000 vuotta sitten Sargerasin pääluutnantiksi, ja nyt hän on nyttemmin kuollutta demoniherraa Archimondea korkea-arvoisempi. Sillä välin kun Archimonde oli johtanut Legioonan armeijoita, Kil'jaedenin tehtävä oli värvätä kaikki mahdolliset rodut Legioonan palvelukseen. Sargerasin ilmiselvän karkoituksen jälkeen Kil’jaeden on omaksunut Legioonan ylikomentajan roolin.

Sisällysluettelo 1 Yleistietoa 2 Elämänkerta 2.1 Tuhoajan tarjous ja Velenin pako 2.2 Lauma, vala ja Pettäjän kosto 2.3 Toinen invaasio 2.3.1 Tuhoaja palaa 2.3.2 Kalmokuningas 2.3.3 Illidan Pettäjä 3 Kil'jaeden World of Warcraftissa 4 Persoona 5 Voimat 6 Aiheesta muualla

Yleistietoa

• Titteli: Pettäjä (Deceiver), Kaunis olento (The Beautiful One Ner'zhulin puheissa örkeille), Legioonan herra (The Legionlord)
• Sukupuoli: Mies
• Rotu: Man'ari eredar
• Taso: ?? (Boss)
• Puoltaa: Palavaa Legioonaa
• Sijainti: Sunwell Plateau
• Status: Elossa mutta päihitettävissä
• Läheiset: Velen (entinen paras ystävä mutta nykyään arkkivihollinen), Sargeras (mestari), Lich King (luomus)

Elämänkerta

Tuhoajan tarjous ja Velenin pako

Kaksikymmentäviisi vuosituhatta sitten Argusin maailma oli eredarien, luonnollisten magiankäyttäjien, koti. Kil’jaeden, jota kunnioitettiin hänen älykkyytensä vuoksi, nero nerojen joukossa, nousi nopeasti yhdeksi eredarien kolmesta johtajasta, joista toinen oli hänen kollegansa Archimonde ja toinen hänen paras ystävänsä Velen. Rise of the Horden mukaan Kil'jaeden olikin koko johtajakolmikon vaikutusvaltaisin jäsen, jolla oli päätöksissä suurin päätäntävalta.

Eredarien yhteiskunta murtui, kun nämä kolme johtajaa joutuivat tekemisiin Sargeras Tuhoajan kanssa. Sargeras teki tajouksen: eredarit saisivat uskomattomia voimia kyselemättömyydestä lojaaliudesta titaania kohtaan. Kil’jaeden ja Archimonde olivat heti valmiita hyväksymään tarjouksen, mutta Velen pysytteli taka-alalla.

Kun eredarit olivat valmistautumassa saamaan uusia voimia, Kil’jaeden havaitsi, että Velen ja hänen seuraajansa olivat asettuneet Sargerasin vihollisten, naarujen, puolelle ja olivat aikeissa karata Argusista. Suuttuneena tästä ”petturuudesta” Kil’jaeden usutti uudet voimansa ja käskyläisensä näiden ”pakolaisten” eli draeneiden kimppuun, ja jahtasi heitä ympäri kosmosta viisi tuhatta vuotta… mutta Velen ja draeneit onnistuivat eksyttämään Pettäjän jäljiltään.

Lauma, vala ja Pettäjän kosto

Seurattuaan Azerothin invaasion epäonnistumista ja noin viitisentuhatta vuotta Sargerasin tarjouksen hyväksymisen jälkeen Kil’jaeden käskettiin etsimään kuolevainen armeija, jolla voisi hyökätä maailmoihin suurena joukkona. Kil’jaeden kulki ympäri Syvyyttä vuosituhannen ajan etsiessään täydellisiä sotilaita. Sitten eräänä päivänä Kil'jaedenin suosikkipalvelija Talgath havaitsi maailman, jossa oli merkkejä draeneiden magiasta. Vaikka aluksi ajateltiin, että kyseinen maailma olisi yksi niistä planeetoista, joissa draeneit olivat pysähtyneet hetkeksi pakomatkansa aikana, kävi pian ilmi, että draeneit olivat itse asiassa todella asettuneet sinne asumaan, ja olivat jopa antaneet maailmalle ereduninkielisen nimen, Draenor, joka tarkoitti ”pakolaisten turvapaikkaa”.

Tällä planeetalla, jolla eli Kil'jaedenin arkkivihollinen Velen, eli myös shamanististen olentojen, örkkien, rotu. Havaittuaan heidän mahdollisuutensa Kil'jaeden tajusi, että nämä örkit olivat juuri sitä mitä hän etsi.

Kil'jaeden onnistui saamaan örkkien kunnioitetuimman johtajan, vanhemman shamaanin Ner'zhulin, uskomaan että draeneit olisivat juonittelemassa örkkejä vastaan, ja otti saman tien käyttöön manaajien magian ja verenhimon klaaneissa. Lopulta nämä manaajien voimat ottaisivat örkeissä valtaa samaan tapaan kuin elementaalihenget antoivat shamaaneille suuria voimia.

Pian klaanit alkoivat menestyksekkäästi aloittaa hyökkäyksiä draeneita vastaan uskoen, että heidän tuhoamisensa olisi örkkien esivanhempien vaatimus. Kuitenkin piakkoin Ner'zhulin into Kil'jaedenin suunnitelmia kohtaan haipui shamaanin käsitettyä, mitä verikirous tekisi Laumalle, joten hän kieltäytyi auttamasta enää Kil'jaedenia. Demoni joutui täten kääntymään Ner'zhulin oppilaan Gul'danin puoleen, ja tämä örkki sen sijaan oli valmis harjoittamaan pimeitä loitsuja.

Gul'danin valtaisa voimanhimo ja itsekäs persoonallisuus tekivät hänestä täydellisen vasallin demonille. Örkkien kehitettyä taistelutaitojaan draeneiden kustannuksella (80% Draenorin draeneista menetti henkensä örkkien hyökkäyksissä), örkkipäälliköille annettiin juotavaksi Mannorothin verta, ja nämä vajosivat hirvittävään verenhimoon. Testatakseen sekä uusia kätyreitään että kostaakseen Velenille Kil'jaeden usutti Gul'danin viimeistelemään draenei-teurastuksen suuressa taistelussa Shattrathissa. Tuo hyökkäys oli menestys.

Toinen invaasio

Tuhoaja palaa

Kil'jaeden, kuten muutkin eredar-manaajat, tunsivat Medivhin voiman kun tämä aloitti henkivaelluksensa. Pitäen tätä merkkinä Sargeras kokosi kaiken voimansa kaikkialta, ja Kil'jaeden vedettiin Draenorista. Medivh oli varuillaan petoksensa paljastumisen ajasta, joten hän manipuloi Gul'danin avaamaan Pimeän Portaalin ja lähettämään Lauman syvälle Azerothiin. Hänen suunnitelmansa tulivat liki täytetyiksi, kun Lauma rynnisti Azerothiin ja levitti pimeää, demonista energiaa kaikkialle minne se meni. Tuhotessaan Stormwindin valtakunnan, alistaessaan melkein kokonaan Khaz Modanin ja orjuuttaessaan mahtavan Alexstraszan, Punaisen Lohikäärmelentueen johtajattaren, he symboloivat tuhoa, joka voisi tuhota kaiken puolustuksen Legioonaa vastaan.

Kuitenkin kaksi tapahtumaa ennusti örkkien invasion epäonnistumusta. Ensimmäinen niistä oli Medihvin salamurha, joka taas karkotti Mustan Titaanin Syvyyteen. Seuraava sattumus aiheutui taas ironisesti Gul'danin vallanhimosta, siitä samasta, joka korruptoi örkit. Hän johti Lauman tuhoon toisessa sodassa etsiessään Sargerasin hautakiveä, joka (Medihvin kautta Sargerasin itsensä kertoman mukaan) sisälsi kaikki tuon titaanin voimat, jotka hänellä oli, ennen kuin hänet päihitettiin Northrendissä. Gul’danin toimien seurauksena Orgrim Doomhammer menetti melkein puolet sietokyvystään ja örkit taas menettivät mahdollisuuden pyyhkiä viimeisen ihmisvoiman keskuksen pois maailmankartalta. Tämän jälkeen ihmiset iskivät örkkeihin takaisin ja voittivat sodan. Örkit olivat epäonnistuneet.

Kalmokuningas

Raivostunut Kil'jaeden tiesi, että oli tullut aika ottaa asiat omiin käsiin. Hän otti selvää Nathremizin kokemuksista epäkuolleiden kanssa muinaisten sodassa ja tajusi, että syy örkkien tappioon oli vapaa tahto (klaanien Doomhammer, Stormreaver ja Laughing Skulls petturuus). Hän siis kehitti todella juonikkaan suunnitelman: Mitäpä jos kokoaisi armeijan orjuutettuja epäkuolleita, jotka tottelisivat vain yhtä ainoaa Legioonaa pelkäävää henkeä?

Pettäjä haki Ner'zhulin Syvyydestä ja vetosi tämän täyttämättömään verikostoon. Kil’jaeden kidutti örkkiä mahdottoman kauan ja tuhosi lopulta tämän ruumiin pala palalta, kunnes jäljelle jäi vain shamaanin kidutettu sielu. Sitten hän tarjosi sielunjäänteelle mahdollisuuden valita joko ikuisen tuskan eredarien kidutusulottuvuudessa, tai tulla epäkuolleiden armeijan johtajaksi. Ner'zhul valitsi luonnollisesti jälkimmäisen, ja hänestä tehtiin Kalmokuningas (Lich King). Kil'jaeden ei aikonut ottaa enää örkin suhteen riskejä, joten hän kielsi antamasta Kalmokuninkaalle omaa ruumista. Sen sijaan hän sinetöi sielun erikoisvahvaan haarniskaan jättiläismäisen kristallin sisälle. Lisäksi hän asetti Dreadlordit pitämään Kalmokuningas tehtävässään siltä varalta, ettei Ner'zhul kammonnutkaan liikkumattomuutta. Kalmokuningas menestyi siinä missä örkit epäonnistuivat. Hänen epäkuolleet palvelijansa kykenivät tuhomaan minkä tahansa mahdollisen vastuksen, ja kaatuneet puolustajat nousisivat uutena epäkuolleena legioonana. Tämä uusi armeija, Vitsaus, oli juuri tätä. Se tuhosi tyystin Quel'Thalasin ja suuren osan Lordaeronia valmistellakseen Legioonan uutta invaasiota. Ajan myötä Archimonde saapui Azerothiin, ja tuolloin Lordaeronin vähäisillä voimanrippeillä ei ollut juurikaan vastusta.

Kuitenkin Kalmokuningas, joka tiesi eredar-demonin vihaavaan kuolemattomia haltioita, petti Legioonan rikkomalla valan, johon Kil'jaeden oli pakottanut hänet ja joka sitoi hänet toimimaan jälkimmäisen käskyttämänä. Tiedottamalla Illidania Gul'danin kallosta hän johti yhden Legioonan suurimmista taktikoista, Tichondriusin, kuolemaan ja teki täten ensimmäisen liikkeen Legioonaa vastaan. Tuo liike puolestaan johti Legioonan voimien lopulliseen tappioon Hyjal-vuoren taistelussa.

Illidan Pettäjä

Vaikka Kil'jaeden oli raivoissaan Archimonden tappiosta ja kuolemasta, hän tiesi, että oli parempi tehdä jotain aivan muuta kuin uhkarohkea kosto. Tietoisena siitä, että Kalmokuningas oli kasvanut ulos hänen hallinnastaan, hän meni ottamaan uuden vasallin. Hän löysi Illidanin ja kertoi yöhaltiademonille, että hän halusi tarjota tälle yhden viimeisen tarjouksen saada voimaa. Illidanille kerrottiin että jos hän tuhoaisi Jäätyneen Valtaistuimen ja siten tappaisi Kalmokuninkaan, Kil'jaeden tarjoisi hänelle voiman, joka ylittäisi hänen mielikuvituksensa (tosiasiassa Kil'jaeden ei ollut juuri sillä hetkellä keskittynyt moisen asian toteuttamiseen).

Ensiksi Illidan liittoutui häntä Kalimdorista pakoon auttaneiden nagojen ja meni sitten etsimään Sargerasin Silmää. Sen kanssa hän teki arkaanisen rituaalin repiäkseen Northrendin, Vitsauksen tyyssijan, paloiksi. Täten Kil'jaedenin kätyrit tulivat täyteen kehään takanaan Pimeän Titaanin voimat.

Kuitenkin Illidanin oman veljen, Malfurion Stormragen, toimien johdosta Silmä tuhottiin ennen kuin se ehti tuhota Jääkruunua. Epäonnistuttuaan Kil'jaedenin antamassa tehtävässä Illidan meni pelastamaan yhdessä veljensä kanssa Tyrandea. Sitten hän pakeni Kil'jaedenia Ulkomaahan välttyälseen kiinnijoutumiselta. Pakonsa aikana Illidan ansaitsi erään muodollisesti korkeasyntyisen rodun, verihaltioiden, lojaalisuuden. Uusine palvelijoineen Illidan lopulta vastusti pir lord Magtheridonia tuhoamalla ulottuvuusportaalit jotka Ner'zhul oli avannut vuosikymmeniä aiemmin. Tämän petoksen tarkoitus oli pitää Kil'jaeden ja tämän kätyrit poissa Ulkomaasta ja estää Magtheridonia kutsumasta apuvoimia. Tuota pikaa pit lord olikin jo tuhottu Illidanin ja tämän seuraajien toimesta.

Kil'jaeden ei kuitenkaan ollut tyhmä. Hän alkoi pitää revittyä planeettaa ainakin puoliksi silmällä sen takia, koska sillä oli muodollista tärkeyttä örkkien kotimaailmana ja draeneiden pakopaikkana (sekä myös siksi, koska Magtheridon itse oli Legioonan agentti). Kerran Kil'jaeden myös ilmestyi Illidanin eteen ja määräsi tämän saattamaan loppuun työnsä Northrendissä ja kertoi, että jos tämä kerrankin vielä epäonnistuisi, hän kohtaisi ”ikuisen tuskan”.

Nyttemmin, kun Illidan on hävinnyt sittemmin Kalmokuninkaaseen liittyneelle Arthasille ja Kalmokuningas on yhä voimissaan, Kil'jaedenin kosto on muotoutunut Black Templen porteille hyökkääväksi Doomwalkeriksi. Legioonan nykyinen herra taas tekee suunnitelmiaan jossain muualla…

Kil'jaeden World of Warcraftissa

Kil'jaeden teki lopultakin ensiesiintymisensä, kun Sunwell Plateaun 25-hengen raid-instance julkaistiin Patch 2.4.0.:ssä. Hän näyttää ulkomuodoltaan man'ari eredarin sekä siivekkään ja sarvekkaan demonin risteymältä, joista jälkimmäinen on tuttu Warcraft II:n manuaalista.

Pelaajat kohtaavat Kil'jaedenin kieroutuneen henkilöitymän, jonka hänen uusi luutnanttina, Kael'thas Sunstrider kutsui Azerothiin Auringonkaivon kautta. Anveena, Auringonkaivon energioiden ruumiillistuma, pidetään arkaanisen suojamuurin sisällä, ja hänen voimiaan käytetään portaalin ylläpitämiseen. Kuitenkin myöhemmin rohkaistuneena Anveena uhrautuu heikentääkseen Pettäjää, joka sitten karkottuu takaisin Syvyyteen.

Persoona

Huom. Nämä tiedot perustuvat spekulointiin ja mielipiteisiin, ei viralliseen loreen!

Kil'jaedenilla ei tunnu olevan ongelmia pitää egonsa dominoivan harkitsevana. Hän on yllättävän anteeksiantava epäonnistuneita alaisiaan kohtaan, kunhan heidän virheensä eivät ole olleet täysiä pannukakkuja, ja hän sallii heille uuden mahdollisuuden palvella itseään, mikä takaa paremmin heidän uskollisuutensa. Kil'jaeden pyytää myös palvelijoiltaan selityksiä ja neuvoja edetessään varovaisesti päätöksissään. Tämä politiikka on täysi vastakohta Archimonden "menesty tai kuole"-periaatteelle.

Kil'jaeden pitää Veleniä arkkivihollisinaan, vaikka tämä olikin ollut kerran hänelle kuin oma veli, ja pitää entisen kollegansa tekoa petturuutena. Tämä muutos veljestä viholliseksi on aiheuttanut sekaannusta sekä hänen palvelijoissaan että Archimondessa. Kuitenkin tässäkin verikostossa Kil'jaeden kykenee hillitsemään itsensä ja laskelmoimaan draeneille kenties kaikkein pahimman koston kuin minkälainen on jo ehtinyt kohdata Legioonan muita vihollisia…

Voimat

Pettäjän tarkkoja voimia ei tunneta. Päätellen kuitenkin Illidanille esitetystä uhkavaatimuksesta sekä hänen ulkomuodostaan, kun hän ilmestyi Ner'zhulille ja muille örkeille, hän on illuusioiden mestari (Rise of the Hordessa kuitenkin kerrotaan, ainakin Kil'jaedenin Argusin aikainen ulkomuoto oli erittäin hienostunut ja kaunis, ja hänen ääntään on kuvattu usein sulavaksi ja pehmeäksi). On myös havaittu, että hän kykenee Archimonden tavoin muuntamaan kokoaan millaiseksi tavansa, mutta voi olla, että hän kykenee muutenkin muuntamaan muotoaan. Vaikka nämä voimat ovatkin esiintyneet viimeisimpinä vuosina, on vakava virhe väittää, että hänen voimansa rajautuisivat vain niihin. Hänen tiedetään orjuuttaneen Dreadlordit, joten ei voi olla väärin olettaa, että hänen maagiset kykynsä ovat huomattavat ja että hän on tuon vuoksi sijoittunut sekä Legioonan että eredarien arvoasteissa Archimondea korkeammalle. Jo ennen eredarien muutosta Kil'jaedenin ja Archimonden tiedettiin olevan arkaanisen magian mestareita.

Kuitenkaan Kil'jaedenin täydet voimat eivät rajaudu fyysiseen tai maagiseen taitoon, vaan hänen mieleensä. Hänen terävä älynsä ovat taanneet hänelle ylimmän paikan Legioonan arvoasteikolla, ja siten hän on myös ansainnut tittelinsä ”Pettäjä”. Hänen onnistui korruptoida örkit vain hyvin vähäisellä magiankäytöllä, sillä päätyökaluna hänellä oli siinä tehtävässä manipulointi.

Aiheesta muualla

WoWWikin vastaava sivu, josta tämä on suomennettu