Goblin Explosives Network

Grommash "Grom" Hellscream

G.E.N Wiki

Uudelleenohjattu sivulta Grom Hellscream
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Hakusana "Hellscream" johtaa tänne. Jos olet kiinnostunut lukemaan Grommashin pojasta Garrosh Hellscreamista etkä tämän isästä, lue em. artikkeli.

Grommash "Grom" Hellscream oli Warsongin örkkiklaanin päällikkö sekä sotapäällikkö Thrallin paras ystävä ja neuvonantaja, mutta hän oli myös yksi niistä päälliköistä, jotka olivat juoneet Mannoroth Tuhoajan verta, joka sitoi Lauman Palavaan Legioonaan – ja hän lopulta maksoi suunnattoman hinnan vapauttaessaan itsensä kirouksesta.

Sisällysluettelo

Yleistietoa

Nimi "Grommash" tarkoittaa örkiksi "jättiläisen sydäntä". Grom, vahva miekkamestari, oli Thrallin paras ystävä ja neuvonantaja, minkä vuoksi Thrall kutsui häntä isoveljekseen. He taistelivat viimein örkkien rotua orjuuttavaa demonista olemusta, Mannorothia, vastaan. Nämä kaksi örkkiä voittivat hänet, mutta se voitto maksoi kovan hinnan: Gromin hengen. Hänen ruumiinsa makaa tätä nykyä Ashenvalessa paikassa, joka tunnetaan nykyään nimellä "Demon Fall Canyon", jonka lähellä hän ja Thrall tuhosivat Mannorothin. Hänen muistomerkkinään on Grommash Hold-niminen paikka Orgrimmarissa. Paikan lähellä on Mannorothin haarniska, jonka Grommash halkaisi. Hänen kirveensä, Gorehowl, on nyt päätynyt prinssi Malchezaarille Karazhaniin.

Elämänkerta

Grom oli yksi legendaarisista örkkipäälliköistä. Ennen Pimeän Portaalin valmistumista Grom Hellscream oli Warsongin klaanin kiistämätön johtaja, joka oli örkiksi hoikka ruumiinrakenteeltaan ja jolla oli mustalla tatuoitu alaleuka. Epäilykset hänen pätevyydestään kaikkosivat edellisen päällikön kuoltua ja ajatus siitä, että Grom olisi anastanut nykyisen paikkansa, ei saanut juurikaan huomiota, vaan pikemminkin hän sai asemansa perintönä, kuten Durotankin. Vaikka hän oli jääräpäinen, hän oli ensimmäinen joka kiinnitti huomiota sodan näkymiin Ner’zhulin varoittaessa muita klaaneja ”uusista vanhoista vihollisista”, draeneista. Kun hänen klaaninsa säästyi tappioilta toisessa sodassa, Ner’zhul käytti klaania tehokkaasti sodan jälkimainingeissa. Hänen voimansa liitettiin Kilrogg Deadeyen Bleeding Hollow-klaaniin, ja sitä käytettiin strategisissa iskuissa ja hyökkäyksissä, joiden tarkoitus oli viedä joitain Azerothin vahvimpia magiaesineitä.

Grom Hellscreamia voi pelata Warcraft II: Beyond the Dark Portal:n tehtävissä. Hänen klaaninsa on myös selvästi esillä ihmiskampanjoissa. Hänen tehtävänsä tässä lisäosassa sisältävät kuolonritarien luotettujen järjestön tuhoamista Mogor Jättimaagin käskystä.

Grom on yksi harvoista örkkien Lauman sankareista, jotka ilmestyvät uudelleen Warcraft Adventures-pelissä ja Lord of the Clans-romaanissa, jotka perustuvat karkeasti samaan tarinaan. Grom ilmestyy myös vähän väliä Christie Goldenin romaanissa Rise of the Horde.

Lauman elpyminen

Kun örkkien ainut koti, Draenor, tuhoutui ja kun örkit kukistettiin, Grom ja Warsongin lkaani piiloutuivat Lordaeronin erämaihin. He piilottelivat ihmisasutuksen liepeillä lähes viisitoista vuotta.

Koko tämän ajan Grom taisteli hän heikentänyttä ja masentanutta demonista kirousta vastaan. Kun muut örkit vaipuivat apatiaan, Grom taisteli kirousta vastaan viimeiseen elinpäiväänsä asti. Kun merkittävä osa vapaista örkeistä kuoli joko taistellessa tai vanhuuteen, tilanne alkoi näyttää yhä vain huonommalta. Nuoret ja heikot örkit eivät kyenneet kasvamaan nopeasti kovassa ympäristössä, ja tilinteon päivä alkoi lähestyä Warsongin klaania.

Sitten nuori örkki nimeltä Thrall löysi Gromin. Gromin kiinnostuttua Thrallin rohkeudesta, voimasta ja armollisuudesta hän hyväksyi nuorukaisen joukkoonsa ja opetti Thrallille lisää örkkien kansakunnista. Kun Thrallia etsivät ihmiset tulivat liian lähelle, Thrallin oli lähdettävä Gromin luota. Grom kuitenkin antoi nuorukaiselle kaulakäätynsä merkiksi luottamuksesta tähän.

Grom johti Warsongin klaanin yhdistymään Orgrim Doomhammerin ja Thrallin kadonneen klaanin, Frostwolfien kanssa. He taistelivat ihmisten keskitysleirejä vastaan piirittäen Durnholden linnoituksen, ja he vapauttivat monia örkkiklaaneja.

Kun örkkien joukko etsi Lordaeronista paikkaa, jonne asettua asumaan, uusi sotapäällikkö Thrall ehdotti, että he matkaisivat merien yli outoon Kalimdorin mantereelle.

Kalimdorin invaasio

Kun Grom alkoi tuntea demonisen kirouksen kiristyvän, hän ei kyennyt enää vastustamaan sitä makeaa nektaria, jota hänelle oli luvattu. Hyökättyään ihmisasutuksiin Stonetalon Mountaineilla hän päätti Thrallin suoria ohjeita noudattamatta hankkia helpoimmalla mahdollisella tavalla uuden asuinpaikan Laumalle ja alkoi hakata metsiä. Kuitenkin yöhaltiat vihastuivat kun Gromin örkit alkoivat hakata puita Ashenvalen metsissä ja hyökkäsivät varoittamatta. Grom sai apua Neec Greedyfingers-nimiseltä goblinilta joka antoi hänelle Goblin Sheddereita furbolgien tappamista varten.

Warsongin klaani onnistui kyllä Gromin johtamana puolustautumaan menestyksekkäästi itseään ja tappamaan hyökkäjät… mutta sillä tavalla he kiinnittivät puolijumala Cenariuksen huomion. Cenarius aikoi surmata örkit nähtyään näiden tappaneen yöhaltioita, jotka olivat yrittäneet suojella metsää pahemmin asiaa harkitsematta. Hän sai selville jotain örkkien historiasta ja päätteli näiden olevan ”demonisia kurjimuksia” joiden oli tarkoitus vain kuolla. Puolijumalan taistellessa Gromia vastaan örkki sanoi tulisena hänelle, etteivät örkit palvelleet enää mitään demoneja, mutta Cenarius ei uskonut häntä ja jatkoi yritystään surmata kaikki örkit. Örkit tajusivat pian, että Cenarius ei vahingoittunut tavallisista hyökkäyksistä, ja kuolema puolijumalan käsissä näytti väistämättömältä.

Yksi Warsongin klaanin kanssa liittouneistapeikkojen noitatohtoreista kertoi Gromille, että hän tunsi lähellä jotain energiaa, josta voisi olla hyötyä Cenariuksen tuhoamisessa. Grom löysi tämän tiedon ansiosta lähteen, josta pulppusi verta. Tämä lähde oli örkkien alkuperäisen orjuuttajan, Pit Lord Mannorothin työtä. Mannorothin mielestä Cenarius oli Palavan Legioonan tavoitteiden tiellä, kuten hän oli havainnut Muinaisten sodassa, ja siksi hän tahtoi päästä puolijumalasta eroon. Tichondriusin ehdotuksesta hän valutti lisää vertaan lähteeseen ja toivoi, että örkit joisivat verta jälleen ja saisivat surmattua Cenariuksen demonisen energian avulla. Oli kuitenkin toinenkin syy, miksi Mannoroth tahtoi heidän juovan vertaan…

Kun Grom toi joukkonsa lähteelle, noitatohtori kertoi hänelle tuntevasta energian olevan peräistin tuosta demonisen energian lähteestä. Yksi Gromin sotilaista sanoi tohtorille, että jos he joisivat lähteestä, he tekisivät aivan toisin kuin Thrall oli opettanut, mutta Gromin mielestä asialla ei ollut mitään väliä. Grom joi lähteestä huolimatta varoituksista ja sitten kehotti tai pakotti muutkin juomaan lähteestä. Demonisten voimien vaikutuksesta Grom joukkoineen hyökkäsi ja tuhosi Cenariuksen joukot, ja jopa puolijumala itse tuhoutui demonisella energialla villityn örkkipäällikön käsittelyssä.

Cenariuksen kaatumisen jälkeen Mannoroth ilmestyi. Aina, kun Warsongin klaani joisi tämän demoniherran verta, he olisivat Mannorothin käskyvallan alaisina. Kun Mannoroth kertoi tämän Gromille, örkki kauhistui, mutta se ajatus jäi hänen viimeiseksi itsenäiseksi ajatukseksi ennen kuin Mannoroth otti valtaansa Gromin ja loput tämän klaanista, sai aikaan sekasorron Thrallin ja lopun Lauman kanssa ja aloitti sodan Thrallin kanssa liittouneen Jaina Proudmooren johtamia ihmisiä vastaan.

Päätettyään pelastaa ystävänsä Thrall kohtasi Thrallin taisteltuaan tiensä korruptoituneen Warsongin klaanin lävitse. Kun Thrall pääsi ystävänsä luokse, Grom kertoi hänelle hirvittävän totuuden demonisesta kirouksesta. Örkkipäälliköt olivat ottaneet halukkaasti vastaan Palavan Legioonan tarjoaman verenhimon. Örkit eivät olleet niinkään kirottuja vaan pikemminkin tuomittuja tottelemaan voimannälkäisten johtajien käskyjä.

Thrall (ystävänsä Cairne Bloodhoofin ja hänen taureeniensa avustuksella) onnistui vangitsemaan Gromin ja ja tuomaan hänet Jainan luokse. Jaina työskenteli muiden magiankäyttäjien ja Thrallin kanssa voidakseen vapauttaa Gromin Legioonan vallasta.

Kosto ja kuolema

Saatuaan totuuden selville Thrall ja Grom varustautuivat metsästämään Mannorothia ja löysivät julman demonin Ashenvalesta paikasta, jota kutsutaan nykyisin Demon Fall Canyoniksi. Raivoissaan Thrall iski Mannorothia Doomhammer-sotavasarallaan, mutta demoninen hirvitys ei piitannut iskusta ja iski Thrallin tajuttomaksi hurjalla iskulla. Mannorothin puheet samalla puolella olemisesta suututti Gromin, ja hän hyökkäsi Mannorothin kimppuun ja upotti Gorehowl-kirveensä tämän rintakehään murskaten demonin rintasuojauksen ja halkaisten tämän sydämen. Kuolettavasti haavoittuneena Mannoroth räjähti… ja Grom otti vastaan koko räjähdyksen voiman. Mannoroth Tuhoaja taas kuoli helvetillisessä tulessa…

Pit lordista ei jäänyt jäljelle muuta kuin murtunut haarniska, ja Thrall raahautui pölyssä makaavan Gromin luo. Punainen hohde oli haipui Gromin silmistä: verikirous, joka oli kironnut hänen kansaansa vuosikymmeniä, oli viimein ohi. Hän kuoli paras ystävänsä ja sotapäällikkönsä vierellään voitettuaan Palavan Legioonan korruption ja oman sielunsa kuiskailut. Mannorothin mentyä Legioonan ote örkeistä murtui ikiajoiksi. Vaikka joku heistä joi Mannortohin verta (omasta tahdostaan tai muuten), hän havaitsi että kirous oli kadonnut ja örkit olivat vapaita demonisen korruption kahleista. Tästä tietoisena Grom Hellscream lähti kuolevaisesta maailmasta vapautuneena sieluna.

Perintö

Gromista on tullut syvän kunnioituksen kohde kuolemansa jälkeen. Häntä pidetään yleisesti Lauman sankarina ja pelastajana, joka taisteli lopputulokseltaan kyseenalaisessa taistelussa, voitti Mannorothin oman henkensä hinnalla ja päätti verikirouksen koko örkkirodulta. Kuitenkin hän oli ensimmäisiä päälliköitä, jotka olivat valmiita hyväksymään ja ottamaan innokkaasti vastaan Mannorothin veren, ja hän joi sitä vielä lisää Ashenvalessa, mikä johti epäsuorasti yöhaltioiden puolijumalan Cenariuksen kuolemaan. Yöhaltioiden raivosta huolimatta örkit kieltäytyvät ottamasta vastuuta Gromin teoista. Heidän mielestään örkit eivät tappaneet Cenariusta, vaan Mannorothin veren kiroamat epäörkit, ja Cenarius itse kävi örkkien kimppuun. Ottamalla vastuun Grom toimista örkit tunnustaisivat kuuluvansa yhä vanhaan Laumaan.

Joka tapauksessa, huolimatta Gromin kahdesta itsekorruptiosta, hän on yhä kulttuurinen sankari, ja tuhannet laumalaiset kunnioittavat hänen kuolemaansa joka vuosi. Hellscreamin perintö estää yhä örkkejä ja yöhaltioita tulemasta keskenään toimeen.

Gorehowl

Gromin kirvestä kutsutaan Gorehowliksi. Hänen tapettuaan Mannorothiin kirves katosi loresta, kunnes se sitten päätyi prinssi Malchezaarille.

Monumentti Grom Hellscreamille

Ashenvalen kaakkoisosassa seisoo Grom Hellscreamin monumentti, joka oletettavasti sijaitsee kutakuinkin siinä kohdassa, jossa hän kuoli Mannorothin kuoleman jälkimainingeissa. Tarkat koordinaatit ovat (82,78), ja siihen on kaiverrettu seuraavat sanat:

"Here lies Grommash Hellscream, Chieftain of the Warsong Clan.

In many ways, the curse of our people began and ended with Grom. His name meant "Giant's Heart" in our ancient tongue. He earned that name a hundred fold as he stood alone before the demon Mannoroth - and won our freedom with his blood.

Lok'Tar Ogar, Big Brother. May the Warsong never fade.

- Thrall, Warchief of the Horde"

Eli suomeksi:

"Tässä lepää Grommash Hellscream, Warsongin klaanin päällikkö.

Monin tavoin kansamme kirous alkoi ja päättyi Gromiin. Hänen nimensä merkitsi ”jättiläisen sydäntä” muinaisella kielellämme. Hän ansaitsee moninkertaisesti sen nimen seisoessaan yksin demoni Mannorothin edessä – ja voitti vapautemme verellään.

Lok’Tar Ogar * , isoveli. Älköön Warsong koskaan kadotko.

- Thrall, Lauman sotapäällikkö"

* Örkkiä. Tarkoittaa sanatarkasti suomeksi "Voitto tai kuolema" ja sitä käytetään sotahuutona, mutta myös onnentoivotuksena.

Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://www.goblinexplosives.net/wiki/index.php/Grommash_%22Grom%22_Hellscream